Yhteiskehittämisen työpaja
Femma Planning fasilitoi yhteiskehittämistyöpajan 17.8.2026 Rikhardinkadun kirjaston Ture-tilassa.
Työpajassa päästiin vaikuttamaan saunan tilaratkaisuihin ja toimintamalliin. Keskustelimme myös muun muassa aukioloajoista, saunan roolista uimalassa sekä talviuinnin ja yleisten vuorojen yhteensovittamisesta.
Pian sauna lämpiää Seurasaaressa
Työpajan vetäjä Efe Ogbeide pyytää osallistujia asettumaan pitkään riviin ja valitsemaan oman paikkansa muiden joukossa sen mukaan, kuinka paljon suosittelee Seurasaarta ja sen uimalaa uusille kävijöille. Toiseen päähän huonetta ne, jotka suosittelevat saarta paljon. Ja juuri siellä onkin tungosta. ”Paras paikka Helsingissä. Käyn Seurasaaressa viikottain”, sanoo Minna Vuorenpää, joka on hakeutunut takaseinään.
Marita Rainbird kertoo käyvänsä uimalassa kaksi kertaa päivässä.
Sen sijaan Susanna Haapala ei asetu jonoon ollenkaan. ”En ole koskaan käynyt Seurasaaren uimalassa”, hän tunnustaa.
Haapalan on työpajassa vammaisjärjestö Kynnyksen edustajana ja kertoo suosivansa esteettömiä uimapaikkoja. ”Kaupunki ei ole hoitanut Seurasaaren uimalan tiedottamista kovin hyvin enkä ole löytänyt mistään tietoa kuinka vaikeaa uimaan meneminen on. Siksi ei ole tullut käytyä.”
Intendentti on innoissaan
Mikko Teräsvirta on töissä Kansallismuseossa ja paikalla työnsä puolesta, sillä hän vastaa yli-intendenttinä Seurasaaren museosta. Hän pitää saunasuunnitelmasta.
”Moni Seurasaaressa käyvä matkailija kaipaa mahdollisuutta päästä saunaan.” Teräsvirran mielestä julkinen sauna sopii saareen. ”Paloturvallisuuden kannalta on hyvä, että sauna sijaitsee toisella puolella saarta kuin museorakennukset.” Kaikki eivät ole suunnitellusta saunasta mielissään. ”Miten se on mahdollista, että yksityinen saa rakentaa näin hienolle tontille”, kysyy Minna Vuorenpää. Tontilla hän tarkoittaa Seurasaaren alastonuimalaa, jossa aitojen sisäpuolella hän ja muut Seurasaaren talviuimarit -yhdistyksen jäsenet uivat kesät talvet. Helsingin toinen naturistiranta on Pihlajasaaressa, mutta sinne pääsee vain kesäisin. Minna Vuorenpäätä huolestuttaa, miten alastonuinnille Seurasaaressa käy, kun heidän tutulle rannalleen rakennetaan sauna, jossa alkaa käydä uimapukuisia uimareita. Hänelle vastaa Katja Ojala, joka kuuluu saunaa rakennuttavaan Seurasauna-yhdistykseen. ”Kyllä tämä lähti kaupungilta. Helsinki laittoi hakuun kolme uutta saunapaikkaa, ja yksi niistä on merkitty Seurasaareen. Seurasaaren sauna on jo uimalan kaavassa.” </span
Pyörätuolilla löylyyn
Piirustukset kiinnostavat osallistujia. Arkkitehti Arja Renell on piirtänyt saunarakennukseen kaksi löylyhuonetta. Niistä suurempaan mahtuu 25 saunojaa. Se on suunniteltu lämpiämään puupelleteillä. ”Kiuas on tavallista matalammalla, ja lattia nousee toisella puolella vähän korkeammalle eli saunassa saa hyvät löylyt myös pyörätuolissa.”
Pienempi viiden hengen sauna toimii sähköllä. Kahden saunan välissä on iso esteetön pesuhuone. Uimaan pääsee sekä kallioiden ylitse kulkevaa reittiä sekä hiekkarannan kautta.
Vuonna 2021 Helsingin kaupunki valitsi saunantekijäksi jo yrityksen, joka kuitenkin vetäytyi hankkeesta. Kaksi vuotta myöhemmin kaupunki tarjosi saunahanketta nykyiselle vetäjäryhmälle. He tarttuivat tarjoukseen ja perustivat yhdistyksen nimeltä Seurasauna. Työpajassa seurasta mukana ovat yhdistyksen varapuheenjohtaja Katja Ojala, arkkitehti Arja Renell ja puheenjohtaja Anna Talasniemi. Yhteensä yhdistyksessä on jäseniä reilut 130.
Yhdistyksen tavoitteena on luoda saunasta mahdollisimman yhteisöllinen ja yhdenvertainen, jotta monenlaiset käyttäjät viihtyvät siellä. ”Kyse on samaan aikaan saunaperinteen säilyttämisestä ja sen uudistamisesta”, sanoo Anna Talasniemi.
Yksi Seurasaaren saunan suunnittelua edistävistä hankkeista oli Saavutettavampi sauna, jossa yhdistys selvitti saunomiseen liittyviä esteitä ja ratkaisuja. Vastauksia etsittiin yhdessä vammaisten, sukupuolivähemmistöjen ja maahan muuttaneiden ihmisten kanssa. Tulokset ovat luettavissa verkossa. Oppaan nimi on Saavutettavampi sauna, ja se tehtiin yhteistyössä Femma Planningin kanssa.
Tavoitteena löylyt monenlaisille saunojille
”Selvityksemme mukaan 90 prosenttia Seurasaaren talviuimareista vastustaa saunaa”, sanoo Marita Rainbird. Häntä huolestuttaa, että jatkossa alastonuimarit menettävät saunan takia rannastaan puolet koska sauna on tarkoitus rakentaa uimalan nykyiselle miesten puolelle. Alastonuimareille jää nykyinen naisen puoli, joka se on jatkossa jaettava miesten kanssa. Sen takia jatkossa uimavuorot alastonuimalassa vähenevät.
”Seurasaari on Helsingin ainoa paikka, jossa naiset saavat uida alasti ilman häiriötä. En ymmärrä, miksi sauna pitää rakentaa juuri sinne”, Minna Vuorenpää puuskahtaa.
Seurasaunan työryhmä etsii edelleen osapuolia tyydyttäviä ratkaisuja. Elokuinen kohtauttava tilaisuus oli jo kolmas työpaja. Saunayhdistyksen jäsenet uskovat yhdessä tekemisen hyötyihin, vaikka ihmiset eivät olisikaan kaikesta samaa mieltä.
Seurasauna aikoo perustaa yhteiskunnallisen yrityksen, jonka ensisijaisena tavoitteena ei ole kerätä taloudellista voittoa vaan vaalia saunakulttuuria. Saunan käyttömaksut on tarkoitus pitää matalina.
Suunnitelmien mukaan kesäisin ja talviviikonloppuisin sauna on avoin kaikille kävijöille. Perustajat aikovat luoda verkkoon varausjärjestelmän, jotta kenenkään ei tarvitse tulla saunakassin kanssa perille asti todetakseen saunan olevan täynnä. Talvikuukausina sauna on arkisin tarkoitus tarjota vain jäsenyyden hankkineille. Jäseneksi voi jo liittyä 25 eurolla. Mutta ennen kuin Seurasaaren kiukaat sihahtavat, saunan rakentamiseen tarvitaan rahoitus. Se ei vielä ole koossa.
Paljonko uimaportaat voivat maksaa?
Vuodesta 2018 Helsingin asukkaat ovat voineet ehdottaa ja äänestää erilaisia yhteisöllisiä rahankäyttökohteita. Osallistavan rahoituksen projekteja kutsutaan OmaStadi-hankkeiksi, ja Seurasaareen saunaa niissä on toivottu useita kertoja. Kaupunki on nyt luvannut käyttää 450 000 euroa Seurasaaren uimalan rakenteiden kunnostamiseen sekä parantaa uimalan saavutettavuutta hallinnollisesti, teknisesti ja sosiaalisesti.
Sanamuoto kummastuttaa Kynnys ry:n Susanna Haapalaa. ”Miksei uimalaa saman tien haluta tehdä esteettömäksi?”
Arja Renell on tyytyväinen, että uimala on saamassa OmaStadi-rahaa, vaikka se ei suoranaisesti saunaan kohdistukaan. Hän haluaisi tietää tukisumman kohdentumisesta tarkemmin. ”Pelottaa, että tässä hassataan yksiin portaisiin 100 000 euroa.”
Pelko tuntuu aiheelliselta, sillä viime vuosina kaupunkilaisten aloitteesta rakennettu uimalaituri Lauttasaaren Särkiniemeen maksoi 300 000 euroa ja Eiranrannan uusiin portaisiin kaupunki arvioi kuluvan 250 000 euroa.
Sauna kiinnostaa pienyrittäjiä
”Ovatko lapsiperheet tervetulleita tähän saunaan”, Kati Pankka kysyy. Kyllä ovat, vakuuttavat Seurasaunan perustajat. ”Entä onko saunalla hiljaisia vuorona”, Pankka jatkaa.
Hän vetää sauna-aiheisia kävelyretkiä firmassaan Explore with Kati. Toistaiseksi hänen retkillään ei pääse saunaan, mutta parhaillaan Pankka etsii yhteistyökumppaniksi saunaa, jonne hän voisi viedä kerrallaan kolmesta viiteen matkailijaa. Seurasauna vaikuttaa hänestä oivalliselta. ”En siis ole tuomalla turisteja bussilasteittain vaan kyse olisi pienryhmistä.”
Suomalaisten on Pankan mielestä vaikea hahmottaa, miten paljon saunomiseen liittyy ääneen lausumatonta tietoa. Seunaseuran perustajat ovat ideoineet kaupunkilaisille mahdollisuutta ryhtyä vapaaehtoiseksi saunakaveriksi. Näin saunojien välille syntyisi luontevia kohtaamisia ja ensikertalaisten saunakynnys madaltuu. Toki osa matkailijoista ja hiljattain Suomeen muuttaneista ihmisistä tulee varmasti saunaan ilman opasta.
”Ulkomaalaistaustaisia ihmisiä varten kannattaa tehdä visuaaliset opastetaulut, joista selviää, miten saunassa tulee toimia. Siis ei mitään älä tee näin -kieltolistoja”, Pankka kannustaa.
Paikalla on myös perinnesaunottaja Cené Ferjani. Seurasauna kiinnostaa ammatillisesti myös Kalle Marja-Ahoa, joka on isännöinyt Munkkiniemen lippakioskia 30 vuotta. ”Avaisin mielelläni kioskin myös Seurasaareen. Voisin myös hoitaa saunan lämmittämisen”, Marja-Aho sanoo.
Tähän ei tule ainuttakaan vastakommenttia. Sekä nykyiset uimarit että tulevat saunojat kaipaavat rantaan purtavaa, mutta toistaiseksi Seurasaaren uimalan kävijämäärillä kioskinpitäminen yrittäminen ei ole kannattanut.
Seurasaunan väki arvioi, että sauna tulee houkuttamaan Seurasaareen uusia kävijöitä, jotka todennäköisesti käyttävät myös muita lähiseudun palveluita. Bussivuorojakin saareen tarvitaan lisää, työpajapöydästä huikataan.
Mitä seuraavaksi tapahtuu? Seurasaunan perustajat etsivät rahoitusta rakennuskuluihin sekä uusia jäseniä. Myös saavutettavuuteen liittyviä kysymyksiä tulee vielä ratkoa.
Seurasaaren pääreitit ovat periaatteessa esteettömät, mutta etenkin talvella kovassa lumikelissä saunalle on mahdotonta päästä pyörätuolilla. Saunaseuran Anna Talasniemi toivoo, että uimalan läheisyyteen saadaanparkkipaikka liikuntaesteisille sekä pysähtymispaikka saattoliikenteelle.
“Jos uimalan esteettömyyttä ei ollenkaan paranneta, ei saunaankaan ole mahdollista päästä”, Talasniemi sanoo ja lähettää terveisiä Helsingin kaupungin suuntaan.
Uuden saunan synnyttäminen on yhteistyötä.
Teksti: Kaisa Viitanen
